Sähköt kuntoon ennen kuin kärähtää

Vanhan talon sähköasennuksia ryhdytään valitettavan usein korjaamaan vasta pakon edessä, kun jotakin kärähtää tai sähkölaite lakkaa toimimasta. Sähköasennuksilla on kuitenkin parasta ennen -päivämäärä. TUKESin mukaan sähköasennusten kunto olisi hyvä tarkistuttaa 15–30 vuoden välein.

Sähköasentaja Sebastian Rémy kapuaa tikkailtaan alas ja näyttää eteisen valaisimen alta irrotettua, ruskeaksi tummunutta koukkukantta ja pahasti haurastunutta sähköjohtoa. Kupari on hapettunut vihreäksi.

”Tässä on jo ilmeinen vaaran paikka”, hän huomauttaa.

Vastaavia vaaran paikkoja Marjut Harjunmaan ja Otto Jokisen kodista on löytynyt jo useampiakin. Myös yksi talon kolmesta alkuperäisestä sähkölämmittimestä on irrotettaessa todettu aikansa eläneeksi. Johdotus oli kulunut eikä vikavirtasuojauksesta 1970-luvun sähköpatterissa ollut tietoakaan.

 

Sähköasennukset huonossa hapessa

Jos Otto Jokinen vielä sähköremontin aloitusvaiheessa hieman mietti, oliko puuhaan ryhtyminen kuitenkaan ollut aivan välttämätöntä, hänen ei enää tarvitse epäillä. Onneksi mitään ikävää ei ole ehtinyt tapahtua, sillä vuonna 1973 valmistuneen talon osin samaan aikaan valmistuneen sähköistyksen parasta ennen -päivämäärä on kyllä jo aikaa sitten ohitettu.

Vanhojen omakotitalojen sähköremontteja tehdään sähköalan asiantuntijoiden mukaan vuosittain liian vähän. Remontin tarpeessa olevia omakotitaloja arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia ja korjausvelka kasvaa vuosittain.

Tilanteesta ollaan huolissaan myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESissa. TUKES neuvoo tarkistuttamaan sähköasennukset ammattilaisella jo 15–30 vuoden välein.

Vakuutusyhtiöissäkin vanhojen omakotitalojen sähköasennusten kunto on tapetilla. Jos onnettomuus tapahtuu, vakuutusyhtiöiltä haetaan korvauksia. Monelle vakuutuksen ottajalle tulee kuitenkin yllätyksenä, että asennusten ikävähennykset vaikuttavat suoraan korvausten suuruuteen.

Vakuutusyhtiö Fennian teknisen tarkastajan Harri Virmasen mukaan 40 ikävuoden saavuttaneet järjestelmät ovat jo sen verran iäkkäitä, että vähennyksien myötä talotekniikan osuudesta ei jää paljoa korvattavaa.

 

Korkea aika uusimiselle

Oikeastaan kovin harvoissa vanhoissa omakotitaloissa on täysin alkuperäinen sähköistys. Yleensä sähköistyksen osia on uusittu vuosien varrella remontin yhteydessä tai taloa laajennettaessa. Esimerkiksi keittiö-, sauna- tai kylpyhuone-remonttia tehtäessä on uusittava myös sähköistystä. Talossa voi siten olla sähköjärjestelmiä useammaltakin vuosikymmeneltä.

Näinhän oli asianlaita myös Otto Jokisen talossa. Hän rakennutti 181-neliöisen talonsa 1970-luvun alussa, mutta sen yläkerta valmistui vasta 1989.

Jokisen talon sähkösaneerauksessa uusitaan koko kaapelointi. Asennukset ovat maadoitettuja ja vikavirtasuojattuja. Taloon tulee myös uusi sähköpääkeskus. Ennen remontin alkamista suunnittelija kävi asukkaiden kanssa läpi kaikki olemassa olevat pistorasiat ja kytkimet ja yhdessä mietittiin, tarvitaanko niitä lisää tai halutaanko joidenkin paikkoja siirtää.

 

Sähköremontti lisää turvallisuutta

Sähköremonttiin voidaan ryhtyä talon ostamisen jälkeen, kun huomataan, ettei kaikille nykyajan elämään tarvittaville sähkölaitteille kerta kaikkiaan ole riittävästi pistorasioita eikä oikeastaan riitä virtaakaan.

Näin kävi Sähköinfo Oy:n tekniselle asiantuntijalle Jenna Kauppilalle hänen ostettuaan kesällä 2011 1960-luvun lopulla rakennetun omakotitalon. ”Alkuun ei keittiössä ollut riittävästi pistorasioita kahvinkeittimille ja leivänpaahtimille. Pesukoneellekaan ei riittänyt sähköä. Ei sille tosin ollut viemäröintiäkään.”

Sittemmin koko talon sähköistys on uudistettu.

Kauppila painottaa, että vanhojen talojen sähköistystä ei ole suunniteltu nykyajan tarpeisiin.

Vaikka määräykset eivät sähköremontissa edellytäkään uusimaan aivan koko sähköistystä nykystandardien mukaiseksi, Kauppilan mukaan näin kannattaisi silti mahdollisuuksien mukaan tehdä.

 

TM Rakennusmaailma

10.9.2019

Lue koko artikkeli TM Rakennusmaailman sivuilla.

 

Kategoriat: Ajankohtaista, Sähkösaneeraus, Yleinen |