Palovaroitin osana kodin sähköpaloturvallisuutta

Palovaroitin on tärkeä osa kodin turvallisuutta arjen elämässä. Laite toimii edullisena henkivakuutuksena ja on pelastuslain mukaan pakollinen kaikissa asuinrakennuksissa. Yleinen ohjeistus riittävään palovaroitinmäärään kodissa on sijoittaa vähintään yksi varoitin kutakin alkavaa 60m2 kohti. Mikäli talossa on useampi kerros, varoittimia tulee sijoittaa jokaiseen kerrokseen sekä portaikkojen yläosaan. Oikea paikka varoittimelle on katossa vähintään puolen metrin päässä seinästä ja muista esteistä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan palovaroitin suositellaan vaihdettavaksi uuteen 5-10 vuoden välein. Vanha palovaroitin ei toimi tarvittavan luotettavasti, sillä iän myötä niissä on huomattu muutoksia muun muassa savuherkkyydessä sekä äänenvoimakkuuden heikentymistä. Huomioi varoittimen käytössä myös vallitseva lämpötila, sillä kaikki varoittimet eivät kestä pakkasta.

 

Valitse oikeanlainen varoitin käyttötarpeisiisi

Markkinoilla on useita ominaisuuksiltaan erilaisia palovaroitinmalleja, joten oikeiden laitteiden valinta saattaa olla haastavaa. Tyypillisimmät mallit ovat ionisoiva palovaroitin, optinen palovaroitin, lämpövaroitin sekä häkävaroitin. Lisäksi on saatavilla älykkäitä palovaroittimia, jotka toimivat yhdessä sähkökeskuksen kanssa turvaten kodin sähköpalon riskeiltä tehokkaammin.

Ionisoiva palovaroitin havaitsee hyvin pienet savuhiukkaset, joita syntyy liekehtivässä ja nopeasti etenevässä palossa. Laitteen toiminta perustuu savun sähkönjohtavuuden havainnointiin. Ionisoiva palovaroitin suositellaan asennettavaksi makuuhuoneisiin ja muihin tiloihin, jossa palo voi syttyä hetkessä. Sen sijaan keittiöön ja muihin tiloihin, joissa esiintyy luonnollisesti höyryjä ja savuja, laitetta ei suositella.

Optinen palovaroitin toimii laitteen sisäisen valonsäteen avulla, joka havaitsee ilmassa olevat savuhiukkaset. Varoitin havaitsee parhaiten kytevät palot, joiden savu on usein sakeaa. Varoitin saattaa myös reagoida muihin ilmassa oleviin hiukkasiin, kuten vesihöyryyn, joten esimerkiksi kylpyhuoneisiin sitä ei suositella asennettavaksi. Palon tunnistamisessa optisella ja ionisoivalla palovaroittimella ei ole eroa, molemmat reagoivat tulipaloon.

Lämpövaroitin sopii sellaisiin tiloihin, joissa on muutenkin jostain syystä kaasuja, kuten esimerkiksi autotalliin. Lämpövaroitin reagoi ilman lämpötilan nousuun, mutta se ei havaitse savua. Varoitin hälyttää lämpötilan noustessa 50-60 asteeseen.

Häkävaroitin ei reagoi savuun tai lämpöön, vaan ilmoittaa huonetilan kohonneesta häkäpitoisuudesta. Häkä on näkymätön, hajuton ja mauton myrkyllinen kaasu, jota syntyy epätäydellisen palamisen seurauksena. Häkävaroitin reagoi jo pieniin pitoisuuksiin, jolloin pelastumiselle jää tarpeeksi aikaa. Muista varoittimista poiketen häkävaroitin tulee sijoittaa huoneen seinään, noin 1,5m korkeudelle. Varoitin suositellaan sijoitettavaksi jokaiseen makuuhuoneeseen sekä varsinkin tiloihin, joissa on tulisija tai kaasulla toimivia laitteita.

Niin kutsuttu älykäs palovaroitin liitetään kodin sähköverkkoon ja sitä kautta sähkökeskukseen. Kotivon sähkösaneerauksiin sisältyy aina palovaroittimet, joita asennetaan suosituksien mukaan yksi 60m2 kohden. Älykkään palovaroittimen asennus tapahtuu sähkösaneerauksen yhteydessä, jolloin katsotaan asiakkaan kanssa yhdessä sopiva sijoittelu laitteelle. Laite sijoitetaan tavallisesti sellaiseen huonetilaan, jossa on käytössä useita sähkölaitteita, joilla on riski syttyä äkillisesti palamaan. Sähkölaitteen syttyessä palamaan älykäs palovaroitin kytkee sähköt kokonaan pois sähkökeskuksen kautta. Näin viallisessa laitteessa ei kulje enää sähkövirtaa ja palo todennäköisesti sammuu itsestään aiheuttamatta suurempaa vaaraa ja vahinkoa.

 

Palovaroittimen toimintakunnon varmistaminen säännöllisesti on tärkeää

Tukesin tilastojen mukaan suurin syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipalotilanteissa on ihmisen toiminta. Tämä tarkoittaa puutteellista palovaroittimen toimintakunnon varmistamista säännöllisesti, joka on erittäin tärkeää. Helppo nyrkkisääntö toimivuuden testaamiseen on kerran kuukaudessa testinapin painaminen, ajoita se esimerkiksi kuun ensimmäiseen tai viimeiseen päivään, jolloin rutiini on helppo muistaa. Mikäli varoitin ei toimi testatessa toivotulla tavalla; esimerkiksi se ei hälytä lainkaan tai hälytysääni on hiljainen, kokeile vaihtaa paristo laitteeseen. Mikäli tämä ei ratkaise ongelmaa, vaihda viallinen laite kokonaan uuteen.

 

Palovaroitin ei yksinään takaa kodin paloturvallisuutta

Palovaroitin toimii asukkaan välittömänä turvana tulipalojen varalta; optimitilanne kuitenkin on se, että kodin kokonaisvaltainen paloturvallisuus olisi kunnossa, jolloin tulipalon riskiä ei alun alkaen pääse syntymään. Paloturvallisuudesta voi huolehtia jokainen omalla toiminnallaan huolehtien, että liesi tai vaikkapa kynttilä ei pääse sytyttämään paloa. Suuri merkitys paloturvallisuuteen on myös kodin sähköjärjestelmällä. Tilastojen mukaan liki puolet rakennuspalojen hälytyksistä ovat sähköpaloja.

Kodin turvallisuuden kannalta on tärkeää seurata jatkuvasti sähköverkon kuntoa. Mikäli huomaat kotisi sähköjärjestelmässä puutteita, kuten rikkinäisiä sähköjohtoja ja -kalusteita tai löysiä, heikkoja ja viallisia liitäntöjä, poista riskitekijät sähköalan ammattilaisen avustuksella.

Tekninen käyttöikä toimii ohjenuorana sähkösaneerauksen tarpeelle

Viime vuosikymmeninä tapahtunut voimakas käyttötarpeiden muutos vaikuttaa siihen, miksi vanhat sähköjärjestelmät eivät ole välttämättä turvallisia. 50-80-luvuilla rakentamisessa ei osattu ennakoida tämän päivän sähköelektroniikan tarpeita, mistä johtuen lisääntynyt elektroniikan määrä usein kuormittaa kodin sähköjärjestelmää. Tästä tunnusmerkkinä on jatkuvasti palavat sulakkeet. Myös valojen välkkyminen ja palaneen käry kertovat, että sähköjärjestelmän käyttöikä on jo ylitetty ja järjestelmän saneeraus on ajankohtainen.

Lisäksi maadoittamattomat pistorasiat ja vikavirtasuojan puute kertovat sähköjärjestelmän riittämättömyydestä nykypäivän tarpeisiin. Usein vanhassa sähköjärjestelmässä myös pistorasioiden määrä on liian pieni, jonka vuoksi turvaudutaan jatkojohtoihin. Jatkojohdot ovat tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön ja jatkuvan käytön seurauksena ne voivat ylikuormittua.

Sähköjärjestelmä ei kuitenkaan aina anna ennusmerkkejä puutteellisesta toiminnasta tai toimintahäiriöistä. Sen vuoksi sähkö onkin arvaamaton elementti. Tekninen käyttöikä on helppo keino hahmottaa kodin sähköjärjestelmien, rakenteiden sekä laitteiden uudistamistarvetta. Kun tekninen käyttöikä on kulunut loppuun, on suositeltavaa korvata laite tai järjestelmä uudella. Eri laitteille lasketaan keskimäärin 30 vuoden käyttöikä, maksimissaan 40 vuotta.

Mikäli epäilet, että kotisi sähköjärjestelmä ei vastaa nykyajan turvallisuusvaatimuksia tai sähköjärjestelmässä esiintyy vikoja, varaa Kotivon maksuton sähköjärjestelmän kuntokartoitus. Saat mittaustuloksiin perustuvan arvion kotisi sähköjen kunnosta sekä saneeraustarpeesta.

Kategoriat: Ajankohtaista, Yleinen |