Kantaverkkoyhtiö Fingrid nostaa taas sähkön siirtohintaa – korotus vuodessa yli 20 prosenttia

Valtionyhtiö perustelee korotuksia tulevilla investoinneilla ja muilla kustannuksilla

Sähkönsiirron kantaverkkoa hoitava valtionyhtiö Fingrid korottaa jo toista vuotta peräkkäin asiakkailtaan perimäänsä verkkomaksua huomattavasti yli inflaatiovauhdin.

Kantaverkkomaksu nousee nyt vuoden alusta seitsemän prosenttia. Viime vuoden alussa maksu nousi kaksinkertaisesti, 14 prosenttia. Vuoden kuluessa yhtiö siis nostaa kantaverkkomaksua runsaat 20 prosenttia.

Fingrid perustelee korotuksia tulevilla investoinneilla ja muilla kustannuksilla. Yhtiö kertoo investoivansa tänä vuonna ja seuraavana vuonna kantaverkkoon lähes neljännesmiljardin, eli noin 250 miljoonaa euroa.

Yhtiö uskaltaa luvata, että lähivuosina merkittäviä korotuksia ei enää tarvita. ”Suuret investoinnit on tehty ja olemme Euroopassa kustannustehokkaimpien joukossa. Isoja korotuksia ei ole tulossa”, sanoo yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell.

Vaikka Fingrid ei suoraan laskuta sähkönkäytön loppuasiakkaita, se on laskenut miten paljon seitsemän prosentin korotus kantaverkkomaksussa merkitsee kerrostalossa ja omakotitalossa asuvalle keskimäärin.

Kerrostaloasukkaalle korotus tarkoittaa runsaan yhden euron korotusta vuodessa, ja omakotitalon asukkaalle noin kuusi euroa. Laskelma on tehty sähkölämmitteiselle kerrostaloasunnolle ja omakotitalolle, jonka vuosittainen sähkönkulutus on noin 5 000 – 20 000 kilowattituntia vuodessa.

Yhtiön mukaan kantaverkkomaksun osuus loppukuluttajan sähkölaskusta on korotusten jälkeen noin kaksi prosenttia.

Fingridin asiakkaat ovat sähkön jakeluyhtiöitä, kuten Caruna, Helsingin Energia ja muut paikalliset jakelijat. Nämä siirtävät yleensä heti Fingridin korotukset asiakkailleen sähkölaskussa. Korotukset voivat olla Fingridin korotuksia suurempiakin. Tällöin jakeluyhtiöt siirtävät samalla myös omia investointi- ja muita kustannuksia laskuihin.

Kantaverkkotoiminta kuten myös paikallinen sähkönsiirto on niin sanottu luonnollinen monopoli, jossa ei ole kilpailua. Siksi sen toimintaa valvoo viranomaisena Energiavirasto.

Huolimatta viimeaikaista korotuksista Fingrid sanoo pyrkineensä välttämään suuria kertakorotuksia, minkä takia yhtiö jää tänä vuonna noin 60 miljoonan euroa alituottoiseksi. Ensi vuoden seitsemän prosentin korotus nostaa kantaverkkomaksut sääntelyn sallimalle enimmäistasolle.

Montellin mukaan Suomen kantaverkkomaksut pysyvät edelleen EU:ssa halvimpien joukossa. Vuonna 2015 yhtiö alensi hintoja kaksi prosenttia, koska tulos oli odotettua parempi.

Carunan tapaiset loppuasiakasjakelijat ovat herättäneet huomiota rajuilla korotuksilla, joita ne ovat perustelleet verkkojen parannusinvestoinneilla.

Fingridin Montell sanoo, että kantaverkkoyhtiöllä ei ole vastaavan kokoisia tarpeita, koska kantaverkko on järeytensä vuoksi erilainen. ”Sitä ei voi siirtää maan alle, eikä ole tarvettakaan, koska se kestää isotkin myrskyt.”

Helsingin Sanomat

2.1.2017

Lue artikkeli Helsingin Sanomien sivuilta

Kategoriat: Yleinen |

Haluatko tietää lisää palvelustamme?
Ota yhteyttä, niin vastaamme yhden arkipäivän kuluessa!

Please leave this field empty.

Kotini lämmitystyyppi